Sauvon kesäteatterin Pikku naisia oli tarina sisaruudesta, rakkaudesta ja tyttöjen oikeuksista. Klassikkoromaani neljän sisaruksen kasvutarinasta 1860-luvun Yhdysvalloissa resonoi ajassamme edelleen ja inspiroi yhä uusia sukupolvia. Sisaruksista omapäisin on Jo, joka kapinoi rohkeasti sääty-yhteiskunnan odotuksia vastaan nuorena intohimoisena kirjailijana. ”Mieluummin olisinkin poika! Tahdon taistella isäni rinnalla, enkä kutoa nyhertää täällä jotain sukkaa!” – Jo Pikku naisia…
1989 Sauvossa ei tehtykään enää niin traditionaalista suomalaista kesäteatteria. Tekstiksi valittiin italialaisen näytelmäkirjailijan, Dario Fon satiirinen farssi ”Arkkienkelit eivät vedä höplästä” (Gliarcangeli non giocano a flipper, 1959). Näytelmä kertoo jenginsä pilkkaamasta pikkurikollisesta, Pitkästä, joka näkee unta joutumisestaan koiratarhaan ja ministeriksi. Pilkan kohteeksi joutuvat byrokraatit poliiseista ja pormestareista ylempiin päätöksentekijöihin saakka. Näytelmä oli vaativa nuorille harrastajille,…
Vuonna 1993 Sauvon kesäteatteri saavutti siihenastisen taiteellisen voittonsa versiollaan Henrik Ibsenin klassikkonäytelmästä ”Peer Gynt”. Esitys koottiin alkuperäisen näytelmätekstin pohjalta improvisaatioharjoitusten avulla, ohjaaja Hannele Moilasen johdolla. Kahdeksan näyttelijää esittivät kymmeniä rooleja vauhdissa vaihtaen, ainoastaan nimiroolinesittäjä Perttu Laaksosella oli vain yksi rooli. Musiikkina käytettiin tunnettuja suomalaisia kansanlauluja. Turun Sanomien kriitikko Erkki Kanerva julisti esityksen ”vuoden lounaissuomalaiseksi teatteritapaukseksi”.
Vuonna 1988 jatkettiin kepeää linjaa. Haluttiin valita näytelmä, jossa olisi rooleja sekä lapsille ja aikuisille, ja ajateltiin, että katsojat kaipaavat vauhtia ja huumoria koko perheelle. Tätä tehtävää täyttämään sopi Jalmari Finnen ”Kiljusen herrasväki”. Edellisen vuoden katsojakommenttien perusteella näyttämöä ja katsomoa käännettiin paremmin rinteen mukaiseksi, ja lavastusta korotettiin näkyvyyden edelleen parantamiseksi. Myös kuuluvuutta tuulisella pihalla yritettiin…
1987 vuorossa oli sitä perinteisintä suomalaista kesäteatteria, Tyyne Pyrhönen-Häkkisen hupailu ”Ei sikaa säkissä”, joka Sauvolaisten käsittelyssä sai uuden nimen ”Vai lemmen…” Lavalla nähtiin koomista kosintaa ja letkeää lempeä, lettipäisiä piikatyttöjä, murteella puhuvia kauppiaita ja värikkäitä mustalaisia. Ohjaajana toimi Hannele Moilanen, joka on yksi varsinaisista Sauvon teatteritoiminnan kulmakivistä. Moilanen oli jo Sauvoon muutostaan asti kahdeksankymmentäluvun alussa…
Teatteri siirtyi uuteen paikkaan, vanhan Marco Californian säilyketehtaan varastohallien väliin, nykyisen kirjaston lähistölle. Katsomo saatiin katoksen alle, ja ympäröivät seinät suojasivat tuulelta ja paransivat akustiikkaa niin, että hankalasta puheen vahvistamisesta voitiin luopua. Samalla esityskausi siirtyi myöhemmäksi, heinä- elokuun vaihteeseen. Näytelmävalinta oli taas jotain uutta. Toivo Raidan kirjoittama ”Stenka Rasin” sijoittui 1600-luvulle, rosvoavien kasakoiden laivalle Kaspianmerelle….
Vuonna 1991 oli vuorossa Victor Hugon ”Lucrezia Borgia” tarina historian ehkä kuuluisimmasta myrkyttäjättärestä, joka oli paavin tytär, veljensä rakastajatar ja oman aviomiehensä murhaaja. 1500-luvun alun Venetsiaan ja Ferraraan sijoittuva pukudraama vilisi italialaisia henkilöiden ja paikkojen nimiä, salajuonia ja vehkeilyjä. Kaiketi yleisö oli television saippuaoopperoista oppinut seuraamaan näinkin koukeroista juonenkuljetusta lukemattomine myrkkyineen ja vastamyrkkyineen, koska näytelmästä…
”Hurskastelijoiden salaliitto” jatkoi historiallisten näytelmien sarjaa hieman syvällisemmällä otteella. Näytelmän on kirjoittanut Mihail Bulgakov, parhaiten tunnettu romaanista Saatana saapuu Moskovaan. Näytelmä kertoo Molièresta (Timo Väntsi) ja hänen taistelustaan esitysluvan saamiseksi näytelmälleen ”Tartuffe”, jonka kirkko oli vaatinut esityskieltoon. Bulgakov itsekin joutui Neuvostoliitossa ankaran sensuurin kohteeksi, ja valtaosa hänen teoksistaan on julkaistu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Näytelmä…
1996 Sauvon kesäteatteri lähti merille. Aristofaneen näytelmä Pilvet, antiikin Kreikan satiirinen komedia, kääntyi Hannele Moilasen ohjauksessa klovneriaa hyödyntäväksi kiertue-esitykseksi. Tarina kertoo isästä joka lähettää poikansa kouluun Sokrateen oppiin, jotta tämä oppisi puhetaidon, jolla selittää velkojilleen velat saataviksi. Yhteistyöhön teatterin kanssa lähti vanhan katkaraputroolari Gitte omistajineen, ja teatteri kiersi laivalla ympäri kesäistä saaristoa esittämässä näytelmää eri…
Kesällä 1995 vakiintunut ohjaaja Hannele Moilanen vietti äitiyslomaa, ja hänen sijastaan ohjaajanpallille istui Perttu Laaksonen. Kesäteatteriin päätettiin valita vaihteeksi kotimainen näytelmä, Mika Waltarin ”Noita palaa elämään”. Vanhan tehtaan asfalttipihalle kuljetettiin kokonainen suo mättäineen ja vaivaiskoivuineen. Näytelmässä muinaishautoja tutkivan arkeologin eteiseen ilmestyy myrskyävänä yönä alaston tyttö, joka alkaa ihmisten mielissä muistuttaa satoja vuosia sitten suohon upotettua…