Kesäteatteriesitykset
2018 Lumikki ja seitsemän kääpiötä
Kerro, kerro, kuvastin, ken on maassa kaunehin?
Kuningaskunnan elo järkkyy, kun taikapeili kertoo Lumikin olevan kaunein päällä maan. Äitipuolen pyristelyistä huolimatta Lumikista tuntuu olevan mahdotonta päästä eroon.
2017 Kaislikossa suhisee
Onko mitään ihanampaa kuin eväsretki joenvarrella?
Eräänä päivänä Myyrän koti tuhoutuu ja hän joutuu taivasalle. Kodittomana hän törmää mitä erikoisempiin joenvarren asukkaisiin, kuten eväsretkiä rakastavaan Rottaan ja erilaisia kulkupelejä jumaloivaan Konnaan.
2016 Jaakko ja pavunvarsi
Kannattaako kasvattaa pavunvarret pilviin?
Maalaiskylän kukoistuksen aikana kyläläiset kasvattivat ennennäkemättömän suuren sadon, joka ylettyi aina pilviin asti. Pilvissä asui jättiläinen, ja kylää kohtasi suuri tuho. Vilpillisesti elantonsa ansaitsevat Jaakko, hänen isänsä ja lehmä, saapuvat kylään, jota asuttaa omituinen, elämäniloton väki.
2015 Adalmiinan helmi
Täällä kuusen alla hohtaa, hunajaa nyt nalle kohtaa…
Kuningaskunta on ihmeissään! Uusi prinsessa saa haltiakummiltaan lahjaksi kauniin helmen, joka tarjoaa kantajalleen kauneutta, viisautta ja älykkyyttä niin kauan kuin helmi säilyy kantajallaan tallessa.
2013 Amelei, majava ja kuningas katolla
Amelein matka kulki aina Kammokuiskekorpeen asti mustan hunajan perässä.
Näytelmän päähenkilö Amelei on löytölapsi, jonka rouva Wirx ja hänen tyttärensä Murxa ovat ottaneet luokseen asumaan. Eräänä päivänä laulava rastas ennustaa taloon kruunupäitä saapuvaksi. Wirxin ja Murxan yhteinen haave linnasta ja prinssistä näyttää käyvän toteen!
2012 Romeo ja Julia
Selkun Romeo ja Julia oli sekoitus rakkautta, huumoria ja surua.
Sauvon kesäteatterin Romeo ja Julia on tarina rakkaudesta ja vihasta. Miten rakkaus ilmenee ja minkälainen rakkaus on hyväksyttävää? Vaatiiko rakkaus ilmentyäkseen kuoleman rinnalleen? Romeon ja Julian tragedia saa Sauvossa seurakseen myös komiikkaa, kun sivuosien tunnistettavat ja karikatyyrimäiset hahmot pääsevät vaikuttamaan tilanteiden kulkuun.
2011 Robin Hood – Maankuulu henkipatto
Näin syntyi lainsuojaton.
Robin Hood – maankuulu henkipatto on koko perheen seikkailunäytelmä rehellisyydestä, sankaruudesta ja rakkaudesta. Tarinassa ovat vastakkain Robin Hood (Wille Heino) ja Sheriffi (Sari Stenlund), jotka kumpikin tavoittelevat eri syystä Neito-Mariania (Hilda-Justiina Airola).
2010 Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset
Koko perheen seikkailu karkkiväreissä.
Kattilakosken perheen Hannan, Matin, Heinähatun ja Vilttitossun naapureina asuvat poliisit Isonapa ja Rillirousku, sekä Alibullenin herkkusuu-tädit Helga ja Halise. Lopen kyllästyneenä pikkukylän samoihin naamoihin Hanna Kattilakoski on varannut perheelleen tasokkaan lomanviettopaikan Vihantalammelta, jossa viettää laadukas kesäloma syöden kolmen ruokalajin illallisia ja mikä tärkeintä, mahdollisimman kaukana naapureista.
2009 Ruma Ankanpoikanen
Mikä on elämän tarkoitus?
Ankkasisarusten hyljeksimä Kolmonen päättää etsiä itselleen tarkoituksen vaikka kiven sisältä – mutta mistä Tarkoituksia saadaan? Onko onni herkutella kuin porsas, kiskoa auraa kuin hevonen vai rokata tunkiolla kuin kukko?
2008 Saapasjalkakissa
Ooh perhonen, heippa hiiri. Terve lintu terve mato. Mitä kuuluu, vanha lato?
Tapahtumat käynnistyvät, kun myllärin vanhin poika saa isänsä kuoltua perinnöksi kissan. Ensialkuun arvottoman tuntuinen perintö auttaa poikaa yllättävällä tavalla. Sauvolaisten versiossa myllärin poika Tam on runoja rustaava ja toivottoman ujo nuorukainen, joka ei tahdo pysyä kovien arvojen maailman tahdissa. Kissan neuvokkuuden ansiosta ujo poika huomaa pian olevansa tilanteessa, joihin ei kuvitellut ikinä edes joutuvansa.
2006 Taivas – Jakautunut komedia
Poistuminen on aina saapumista toiseen paikkaan.
Keväinen viikonloppu kesämökillä tutussa kaveriporukassa, ruokaa, juomaa ja leppoisaa yhdessäoloa; sehän on monen suomalaisen mielestä unelmien täyttymys. Mutta miten usein se onnistuu suunnitelmien mukaan? Voiko ystävienkään seurassa olla aina rennosti oma itsensä? Sauvon kesäteatterissa nähdään tänä kesänä islantilaisen Árni Ibsenin näytelmä Taivas – jakautunut komedia.
2005 Rauhan maa
“Muistan tämän pihapiirin, hiekkatien, pölyn, auringon/ valossa liplattavan veden, sanojen, kielen/ narisevat lattialaudat ja hiljaiset työntäyteiset hetket”
Rauhan maa kertoo vanhasta naisesta, Rauhasta, joka elelee yksin mökissään, seuranaan lehmä. Rauha on omaan yksinkertaiseen elämäntapaansa tyytyväinen, mutta moni kylän asukas on halukas puuttumaan Rauhan elämään. Kun lisäksi Rauhan menneisyydessä on epämääräisiä vaiheita, ei naapureiden uteliaisuudella ole rajoja.
2004 Kukkien talo
Haiti, voodoo, ilotalo, kukkotappeluita, paremman elämän kaipuu.
Tapahtumapaikkana on mystisyyttä sykkivä Haitin saari, jossa elää joukko mielenkiintoisia persoonia. Tarinassa Ottilie, kadun suosituin tyttö haluaa tietää, mitä on aito rakkaus. Hänen ystävättärillään on siitä oma käsitys: ”Tuntuu siltä, kuin suonissa uisi pieniä kaloja”, mutta Ottilie haluaa tietää varmasti ja lähtee tapaamaan voodoopappi Houngania.
2003 Pinocchio
”Kaikista maailman ammateista minua miellyttää vain yksi. Ja se on syöminen, juominen, hauskanpito ja kulkurinelämä – aamusta iltaan.”
Päivitämme vanhojen näytelmien sivuja niin nopeasti kuin pystymme. Sisällön päivittäminen ajantasaiseksi uusilla sivustoilla voi kestää muutamia viikkoja. Etusivuille tulee ilmoitus myöhemmin, kun kaikki kesäteatteriesitysten tiedot päivitetty ajantasalle. Esitysten sivuilla on lisää kuvia esityksestä.
2002 Paimentyttö ja nokikolari
”Kaunis heleä perhonen, lentää kukasta kukkaan. Lemmikistä neilikkaan, sinikellosta apilaan ja siitä nurmen nukkaan.”
H.C. Andersenin posliininukeista kertova satu ”Paimentyttö ja nokikolari” muotoutui näyttelijöiden improvisaatioiden ja keskustelujen pohjalta pikkukaupungin puutalolähiössä tapahtuvaksi tarinaksi nuorista rakastavaisista.
2001 Varjolilja
”Huu ja haa, mitä nähdä saa, avoin musta maa. Sen suu jo auki ammottaa, ja lahnaa kammottaa. Kaikki sinne joutuu, jotkut ennen aikojaan, kun hullut tekee taikojaan.”
Vuonna 2000 ryhdyttiin valmistamaan kantaesityksenä varta vasten Sauvon kesäteatterille kirjoitettua näytelmää. Kari Hongiston kirjoittama Varjolilja oli Saustilan kartanoon 1950-luvulle sijoittuva kummitustarina, joka pohjautui kartanon oikeaan historiaan ja kartanosta liikkuviin kummitusjuttuihin.
1999 Carmen
Kun kiinni on suu, ei sinne kärpänen tuu.
Carmen on monille tuttu Bizet’n oopperana, mutta Sauvossa lähdettiin liikkeelle Prosper Meriméen alkuperäisestä novellista. Ranskalainen arkeologi (Timo Väntsi) on Espanjassa suorittamassa kaivauksia muinaisen Mundan raunioilla, kun hän tapaa vuoristossa Don José Navarron (Tapio Väntsi), vaarallisena rikollisena etsintäkuulutetun miehen.
1998 Mutka
Jyrkänteen alla odottaa uhriaan kaksi veljestä. Tai siskosta…
Vuonna 1998 oli vuorossa jotain vähemmän perinteistä, saksalaisen Tankred Dorstin musta komedia Mutka (Die Kurve). Teksti kertoo syrjäytyneistä veljeksistä, Antonista ja Rudolfista, jotka asuvat kaksin pienessä vuoristomökissä. Yläpuolella kiertelee mutkainen vuoristotie, ja aika ajoin joku onneton autoilija aina tipahtaa heidän puutarhaansa.
1997 Putkinotko
Joel Lehtosen klassikkoromaanin nuorekas möyhennys.
Lautkankareella sijaitseva vanha kellosepäntalo sai toimia kesäteatterin tyyssijana seuraavien vuosien ajan. Kunnan omistuksessa oleva vanha ränsistynyt hirsimökki villiintyneine pihapiireineen oli täydellinen esityspaikka Joel Lehtosen Putkinotkolle.
1996 Pilvet
Selku lähti merelle.
1996 Sauvon kesäteatteri lähti merille. Aristofaneen näytelmä Pilvet, antiikin Kreikan satiirinen komedia, kääntyi Hannele Moilasen ohjauksessa klovneriaa hyödyntäväksi kiertue-esitykseksi. Tarina kertoo isästä joka lähettää poikansa kouluun Sokrateen oppiin, jotta tämä oppisi puhetaidon, jolla selittää velkojilleen velat saataviksi.
1995 Noita palaa elämään
Nuori nainen sekoittaa kesäidyllin Mika Waltarin klassikossa.
Kesällä 1995 vakiintunut ohjaaja Hannele Moilanen vietti äitiyslomaa, ja hänen sijastaan ohjaajanpallille istui Perttu Laaksonen. Kesäteatteriin päätettiin valita vaihteeksi kotimainen näytelmä, Mika Waltarin ”Noita palaa elämään”.
1993 Peer Gynt
Sipuli kuoriutuu kerros kerrokselta.
Vuonna 1993 Sauvon kesäteatteri saavutti siihenastisen taiteellisen voittonsa versiollaan Henrik Ibsenin klassikkonäytelmästä ”Peer Gynt”. Esitys koottiin alkuperäisen näytelmätekstin pohjalta improvisaatioharjoitusten avulla ohjaaja Hannele Moilasen johdolla.
1992 Hurskastelijoiden salaliitto
Sipuli kuoriutuu kerros kerrokselta.
”Hurskastelijoiden salaliitto” jatkoi historiallisten näytelmien sarjaa hieman syvällisemmällä otteella. Näytelmän on kirjoittanut Mihail Bulgakov, parhaiten tunnettu romaanista Saatana saapuu Moskovaan.
1991 Lucrezia Borgia
Hyviä töitä on paljon vaikeampi tehdä kuin pahoja.
Vuonna 1991 oli vuorossa Victor Hugon ”Lucrezia Borgia” tarina historian ehkä kuuluisimmasta myrkyttäjättärestä, joka oli paavin tytär, veljensä rakastajatar ja oman aviomiehensä murhaaja. 1500-luvun alun Venetsiaan ja Ferraraan sijoittuva pukudraama vilisi italialaisia henkilöiden ja paikkojen nimiä, salajuonia ja vehkeilyjä.
1989 Arkkienkelit eivät vedä höplästä
”Ken keksi byrokratian? Se valloittihan maailman. Ken ensimmäisen leiman löi? Ken ensi veromerkin möi?”
1989 Sauvossa ei tehtykään enää niin traditionaalista suomalaista kesäteatteria. Tekstiksi valittiin italialaisen näytelmäkirjailijan, Dario Fon satiirinen farssi ”Arkkienkelit eivät vedä höplästä” (Gli arcangeli non giocano a flipper, 1959).
1988 Kiljusen herrasväki
Laula kukko, laula kukko, Peltoniemen kirjava kukko!
Vuonna 1988 jatkettiin kepeää linjaa. Haluttiin valita näytelmä, jossa olisi rooleja sekä lapsille ja aikuisille, ja ajateltiin, että katsojat kaipaavat vauhtia ja huumoria koko perheelle. Tätä tehtävää täyttämään sopi Jalmari Finnen ”Kiljusen herrasväki”.
1986 Kapslaukku
”On asioita, joista ei kerta kaikkiaan puhuta – vaikkeivat ne olisi syntiä niin ainakin pahuksen häpeällisiä.” – Leena Lander, Kapslaukku
Sauvon kunnan 650-vuotis juhlallisuuksiin vuonna 1985 päätettiin valmistaa kunnan historiaa elävöittävä kavalkadimainen esitys. Teksti tilattiin Sauvossa asuvalta kirjailijalta, Leena Landerilta, ja ohjaajaksi pestattiin paimiolainen teatteriohjaaja Lasse Saaristo. Esityksestä tuli menestys, ja tekijöiden keskuudessa alkoi viritä idea Sauvon omasta kesäteatterista, toimihan lähes kaikissa naapurikunnissakin oma kesäteatteri, ja innokkaita harrastajia tuntui löytyvän.
